MultiTwinning koejäsenen silmin
Alla oli vasta yksi JNKK:n järjestämä yritysvierailu, kun minut houkuteltiin lähtemään MultiTwinningiin mukaan. Kaksi jäljellä olevaa päivää sisälsivät paljon yritysvierailuja ja kesäisiä aktiviteetteja. Mikäs siinä.
Maanantaiaamu. Päivän ohjelmassa kolmen yrityksen yritysvierailukierros kansainvälisessä porukassa. Yritysvierailut aloitettiin Valtralta, jossa kerrottiin ja näytettiin mistä traktorit tulevat. Vierailu huipentui traktorien koeajoon, josta reilun kolmenkymmenen hengen porukka innostui silminnähden. Eihän näitä joka päivä pääse kaupunkilaistyttö ajelemaan!
Valtran koeajotraktorit valmiina höykytykseen.
Vaikka osa olisi varmasti viettänyt vaikka koko loppupäivän traktoreita ajaen, matkaa jatkettiin Lutakkoon LogiAppsille jossa sukellettiin logistiikka-alan sovelluksen luonnin salaisuuksiin Innova 4:n hienoissa saunatiloissa. Päivän, ja tässä kohtaa jo illan viimeinen stoppi tehtiin Protaconille, joka on erikoistunut tekemään mm. automatisointiin ja digitalisointiin liittyviä räätälöityjä sovellusratkaisuja.
Tiistai aloitettiin Varjolan tilalta, jossa suurin osa twinningiin matkannesista oli saunonut ahkerasti edellisen illan sekä tietenkin yöpynyt. Päivä starttasi Jussin selkeästi ajatuksia herättävällä koulutuksella jossa käsiteltiin somen hyödyntämistä myynnissa. Näyttää siltä että social selling oli näille Keski-Euroopan koulutettaville suhteellisen uusi käsite ja perinteinen kylmäsoittokulttuuri jyllää vielä vahvasti ainakin perinteisen teollisuuden yrityksissä. Koulutus sai osallistujat selkeästi mietteliäisiksi.
Mutta ei pitkäksi aikaa, sillä koulutuksen jälkeen porukka heräteltiin tarjoamalla raikasta vettä ja adrenaalinin virtausta koskenlaskun muodossa. Koskea laskettiin Kuusankosken kuohuissa, joissa pieneltä kastumiselta ei tainnut välttyä yksikään veneeseen mukaan uskaltautunut.
Vieraat valmiina koskenlaskuun.
Koskenlaskusta jatkettiin sopivasti vieressä sijaitsevaan Peurunkaan lounaan, kajakeiden, kirkkoveneilyn ja suppailun ääreen. Pääsin kahdeksan muun innokkaan kanssa korkkaamaan ensimmäisinä asiakkaina Tavinsulan edellisenä päivänä käsiinsä saaman SUP XL -laudan josta tällä kertaa kaikki osalliset selvisivät kuivina (kyydistä tipahtamatta) pois. Yllättävän haastava mutta sitäkin hauskempi kokemus, jossa oli oikeaa yhdessä tekemisen meininkiä!
Vaikka lauta näyttää isolta, ryhmäsuppailu vaatii tiukkaa keskittymistä ja hyvän tasapainon, kaikilta!
Maaseutukierros huipentui Hankasalmen Revontuleen, jossa järven äärellä lämpimänä oli niin teltta-, savu- kuin perinteinen sähkösauna. Järvi kimmelsi ja palju poreili kauniissa kesäillassa, oli aika rentoutua.
Vielä illallinen, jonka jälkeen tyytyväisenä päivän tapahtumista olin lähdössä kotiin. Paljon oli mahtunut kahteen päivään! Kaikki nämä eri Varjolan, Peurungan ja Revontulen elämykset oli suunniteltu yhteistyössä Visit Central Finlandin Sauna Region of the World –projektin kanssa.
Iso-Virmasjärven vesi on niin puhdasta että sitä voi jopa juoda.
Pienten onnellisten sattumien kautta löysin itseni kuitenkin vielä aamuyön tunteina leijailemasta Arctic Balloonin kuumailmapallolla Jyväskylän lähiympäristön häikäisevän kauniin luonnon päällä ja laskeutumassa jonkun pahaa-aavistamattoman pellolle (anteeksi!!) jossain päin Keski-Suomea.
Kotiin vihdoin keskiviikon ensimmäisinä tunteina päästyäni olin väsynyt ja hämmentynyt mutta onnellinen. Kuinka paljon voikaan mahtua kahteen päivään?
Mihinhän me just laskeuduttiin?
Mitä muuta jäi käteen kuin kasa uusia kokemuksia?
Läjä uusia, mahtavia ihmisiä ja jopa uusia paikkoja tälläiselle Jyväskylässä kasvaneelle.
Mukanaolijat osoittautuivat äärettömän mukaviksi ja vastaanottavaisiksi tälläistä järjestömaailmaa täysin tuntematonta koejäsentä kohtaan joka ei omastakaan kamarista tunne vasta kuin kourallisen jäseniä. Vaikka en olekaan vähäisellä kamarikokemuksellani täysin omaksunut nuorkauppakamarilaisen ajatusmaailmaa, huomaan olevani matkalla oikeaan suuntaan. Jos tätä on nuorkauppakamaritoiminta, odotan mielenkiinnolla mitä syksyllä tapahtuu.
