Tunnelmia kansallisesta NoFilter-vuosikokouksesta Kalajoelta
Suomen nuorkauppakamarien kansallinen vuosikokous #NoFilter – ja samalla vuoden ainoa kansallinen kokous – järjestettiin Kokkolan ja Kalajokilaakson nuorkauppakamarien yhteistyönä 12.-14.4.2019 upeissa Kalajoen Hiekkasärkkien maisemissa, jotka eivät filttereitä kaipaa.
Itselleni nämä maisemat olivat tuttuja lapsuudesta saakka, joten oli itsestään selvää, että tänne oli päästävä. Kokous oli itselleni ensimmäinen jonka koko ohjelmaan pääsin koejäsenenä osallistumaan ja lähtöpäätöstä helpotti entisestään se, että ohjelma oli täynnä toinen toistaan kiinnostavampia puheenvuoroja ja koulutuksia.
Ensimmäinen kokouspäivä eli perjantai
Perjantai-iltapäivänä saapuminen kokouspaikalle meni hieman viime tinkaan, ja vastassa olikin jo täysi hullunmylly kokoushotelli Santa’s Resort & Span aulassa. Hiukan siinä isoja ihmisjoukkoja vierastava tuore koejäsen oli hämillään ja sivustaseuraajan roolissa, kun kaikki muut tuntuivat tuntevan toisensa kamarirajojen yli, halauksia jaeltiin oikealle sekä vasemmalle ja ylipäätään hälinä oli melkoista. Onneksi vastaan tuli myös itselle ennestään tuttuja kasvoja ja rekkaroituminenkin kävi lopulta sujuvasti. Harmillisesti iltapäivän First Timers -cocktailit jäivät tiukan aikataulun vuoksi väliin – olisi ollut mukava tavata muiden kamarien uusia tulokkaita ja kuulostella tunnelmia.
Iltamaisemaa Kalajoelta. 
Viikonlopun No Filter – Boarding Pass
Cocktailien sijaan suuntasimme suoraan kuuntelemaan kokousohjelman kunnolla startannutta Jari Sarasvuon keynotea, joka oli houkutellut salin ääriään myöden täyteen. Sarasvuo osasi kyllä kohdentaa puheensa suoraan kamarilaisille ja ottaa yleisönsä. Kaksituntinen soljui vuoroin naurun, vuoroin vakavoitumisen merkeissä. Vasta kamaritoimintaan mukaan tulleelle tajuntaan painui erityisesti se millaisten ihmisten keskellä sitä istuikaan. Tässä salissa oli koolla iso joukko intohimoisia kehittymis- ja kehittämishaluisia Suomen tulevaisuuden tekijöitä, joilta voisi itsekin oppia paljon. Ensi töikseen Sarasvuo sai siis tulokkaan vakuuttumaan siitä, että tähän porukkaan todellakin kannattaa tutustua.
Kokouksen ohjelmistossa kautta linjan näkyi teemaksi valittu #NoFilter – autenttisuus ja aitous, ihmisten kohtaaminen omana itsenään, ilman filtteriä. Sarasvuo kuitenkin haastoi teeman heti
alkuun omaan kärkkääseen tyyliinsä, ja sai meidät kuulijat pohtimaan omia filttereitämme, erilaisia roolejamme eri tilanteissa. Kävi selväksi, ettei ole vain yhtä minää, eikä kuulukaan olla.
Täytyy myöntää, että Sarasvuo oli kovin oikeassa siinä, että se paljon hehkutettu itsetuntemus on toki tärkeää mutta yhden ainoan oikean minän etsiminen puolestaan on täyttä ajanhukkaa.
Jokaisessa meissä asuu väistämättä useampi minä jotka kaikki ovat aivan yhtä aitoja, filtteröimättömiä. Omat filtterinsä ja erilaiset roolinsa on kuitenkin tärkeää tunnistaa, jotta osaa valita niistä oikean kuhunkin tilanteeseen. Itse en ole koskaan ollut mikään suuren suuri Sarasvuo-fani, enkä tälläkään kertaa kaikkia hänen näkemyksiään jakanut. Kuitenkin keynote oli hyvin mukaansatempaava, inspiroiva ja ajatuksia herättelevä kokouksen avaus, josta riitti pureskeltavaa useampaankin keskusteluun viikonlopun aikana.
Perjantai-illan ohjelma jatkui tulojuhlalla ravintola Dyynissä, jossa oli tarjolla herkullinen buffetpöytä ja dj:n tarjoilemaa musiikkia uv-valojen loisteessa. Monet olivat panostaneet pukeutumiseen ja asustautumiseen #uvfilter-teeman mukaisesti, ja Jyväskylän väkikin
suorastaan loisti tulojuhlassa.
Mutta mitä olikaan luvassa lauantaina…
Lauantain ohjelma oli todella monipuolinen ja mielenkiintoinen, mikä aiheutti päänvaivaa, kun oli pakko valita ne itselle kaikkein kiinnostavimmat ohjelmanumerot päällekkäisistä tapahtumista. Kunnon hotelliaamupalan (se paras osa hotelliviikonloppuja!) jälkeen suuntasin Pauliina Nordbergin vetämään koulutukseen, jossa pureuduttiin arjen stressinhallintaan sekä omasta jaksamisesta huolehtimiseen.
Itselläni tämä aihe oli ollut koko alkuvuoden työn alla, ja selvästi aihe askarrutti monia muitakin. Workshopia varten varattu kokoushuone oli nimittäin pakkautunut tupaten täyteen osallistujia, mikä kertonee riittävästi aihepiirin tärkeydestä. Nordberg haastoi osallistujia pohtimaan omia arvojaan ja kirjaamaan viisi itselle tärkeintä asiaa ylös. Keskeinen kysymys kuului, kuinka paljon nämä asiat todellisuudessa näkyvät arjessamme, vai täyttyykö kalenterimme jostain aivan muusta kuin arvojemme mukaisesta tekemisestä? Tehtävän jälkeen saatoin taputtaa itseäni hieman selkään, sillä aika hyvin ne itselleni tärkeimmät asiat – kuten puoliso ja uuden oppiminen – saavat jokapäiväisessä elämässä tilaa.
Kenties herättelevin osuus koulutuksesta oli monille kysymys siitä, kenelle lentokoneessa laitetaan happinaamari ensimmäisenä? Tämänhän meistä jokainen edes yhden kerran lentokoneella matkustanut muistaa – itselle tietysti. Ei lapselle, puolisolle, muulle vieressä istujalle, vaan itselle. Saman tulisi näkyä myös jokaisen arjessa: ensin huolehditaan siitä, että itsellä kulkee happi, sitten vasta muista. Itsestä huolehtiminen ei suinkaan ole itsekkyyttä, vaan toisista huolehtimista – kun itse voi hyvin niin energiaa ja jaksamista riittää perheelle, työlle ja harrastuksillekin. Työpajasta saatiinkin konkreettisia työkaluja arjen stressinhallintaan, ja jokainen sai myös määrittää itselleen yhden pienen hyvinvointitavoitteen, jonka toteuttaminen alkaisi heti maanantaina. Omaksi tavoitteekseni asetin niinkin simppelin asian kuin “muista hengittää” – kuulostaa itsestään selvältä, mutta kummasti se syvään hengittäminen vain tuppaa työpäivien aikana unohtumaan.
Hengittämistä harjoiteltiin myös iltapäivällä Tarja Kupiaisen vetämässä Irti roolista! – workshopissa, jossa keskityttiin esiintymisjännityksen hallintaan ja hyvään esiintyjyyteen. Myös tässä työpajassa lähdettiin liikkeelle niin yksinkertaisista perusasioista, ettei niitä ollut itse koskaan tullut ajatelleeksikaan. Vai moniko nainen on miettinyt esiintymistilaisuuden vaatevalintoja alusvaatteista lähtien siltä kantilta, ettei ajatus karkaa kesken esiintyisen vaikkapa niinkin turhanpäiväisee asiaan kuin valuva rintaliivin olkain?
Työpajasta jokainen osallistuja tuntui saavan työkalupakkiinsa ainakin joitain juuri itselle tarpeellisia keinoja esiintymisjännityksen hallintaan ja omien esiintymistaitojen kehittämiseen erilaisten harjoitusten ja keskustelujen kautta. Itselleni mieleen jäivät erityisesti erilaisen kehon rentouttamiseen
liittyvät keinot hengitystekniikasta pieneen reippailuun ennen esiintymistä. Paras palaute taisi tulla kanssaosallistujalta, joka jännitti kovasti edessä olevaa opinnäytetyön esittelyä, mutta
koulutuksen jälkeen fiilis oli “Kyllä mä siitä selviän!” Itsekin uskon selviäväni tulevista esiintymistilanteista vähemmällä hermoilulla, vaikka mitkään hengitysharjoitukset tuskin hikihelmien otsalle kohoamista estävät.
Itselleni kouluttautuminen ja uuden oppimisen mahdollisuus olivat keskeisiä syitä nuorkauppakamarin toimintaan lähtemiselle. Siksipä lauantain ohjelmasta poimin nimenomaan tällä hetkellä itselleni tärkeiksi kokemiani koulutuksia, vaikka samaan aikaan olisi ollut tarjolla myös paljon muuta mielenkiintoista ohjelmaa. Keynote-puheenvuorojen ja erilaisten workshopien lisäksi lauantai-iltapäivänä kisattiin myös kansallinen puhekilpailun finaali, jossa C-
aluetta edusti Jyväskylän oma poika Aleksi Graf kerrassaan upealla puheella.
Lauantai-illan huipennuksena iltagaala
Kokousviikonloppu huipentui lauantaina iltagaalaan jota ennen kokoonnuimme Jyväskylän ja Muuramen nuorkauppakamarien jäsenten kesken perinteisille kamariskumpille vaihtamaan
kuulumisia ja kokoustunnelmia.Ilahduttavaa oli, että joukossa oli itseni lisäksi kolme muutakin tuoretta JNKK:n koejäsentä, mutta myös senaattorikonkareita kaksin kappalein. Kaiken kaikkiaan jyväskyläläisiä oli Kalajoella viitisentoista, mikä on jo todella upea joukko!
Alkumaljojen jälkeen siirryimme gaalapaikalle tuliterään Event Park Arenaan, joka tarjosi hienot puitteet noin kuudensadan kokousvieraan juhlalle. Gaalassa nautittiin kolmen ruokalajin illallinen sekä palkittiin viime vuoden parhaita tekijöitä, projekteja ja kamareita.Päivällä puhekilpailussa loistanut Aleksi palkittiin Sanan Säilän kunniamaininnalla. Jyväskylään saatiin myös kaksi uutta upeaa Finland Foundation -jäsentä, kun Aleksi Graf ja Hanna Markuksela liittyivät Foundation-pinssin haltijoiden joukkoon. Hannan, Aleksin ja kaikkien muiden lahjoittajien turvin Foundation -säätiön on mahdollista tukea pienten kamarien toimintaa sekä
yhteiskunnallisesti merkittäviä projekteja, jotka kenties muuten jäisivät toteutumatta.
Illallispöydässä JNKK:n jäsenistöä. 
Palkintojen jakoa iltagaalassa.
Gaalapäivällisen ja virallisen ohjelman ohessa ehti myös tavata monia vanhoja ja uusia tuttavuuksia. Uutena tulokkaana huomiota kiinnitti erityisesti kamarilaisten hyvä yhteishenki ja se, miten ystävällisiä, avoimia, huumorintajuisia ja fiksuja tyyppejä porukassa oikein onkaan, niin Jyväskylän kamarissa kuin muuallakin, ja saman sai jälleen kerran huomata sitä mukaa, kun uusien ihmisten kanssa jutteli.
Kokousviikonloppu oli kaiken kaikkiaan mieleenpainuva kokemus, eikä varmasti jäänyt itselläni viimeiseksi. Pakettiin sisältyi rentoa yhdessäoloa huippuseurassa, mutta myös tiukkaa asiaa ja
itsensä kehittämistä. Kun puitteet ja järjestelytkin olivat kaikin puolin erinomaiset, niin viiskauttaviishän tämä oli!
NoFilter- kokousviikonlopun fiiliksistä ja tunnelmista raportoi JNKK:n koejäsen Tiina Savikangas.
